RKS 2017 kannustaa ehtoollisenviettoon jo rippikoulun aikana

• Vuoden 2017 rippikoulusuunnitelma suosittelee ehtoollisenviettoa rippikoulun aikana:
  • "Rippikoulun juuret ovat itsenäiselle ehtoolliselle valmistamisessa. Lapset voivat vanhempiensa tai muiden kristilliseen kasvatukseen osallistuvien kanssa osallistua ehtoolliseen. Näin myös rippikoululaiset saavat rippikoulun aikana osallistua ehtoolliselle yhteisessä jumalanpalveluksessa rippikoulunsa ohjaajan kanssa. On suositeltavaa, että rippikouluryhmä osallistuu ehtoolliselle useamman kerran rippikoulun aikana. Tällöin ehtoollisopetusta annetaan jo rippikoulun alkuvaiheessa. Silloin, kun ehtoollisen nauttiminen on jostain syystä fyysisesti vaikeaa, on sen nauttiminen ennen konfirmaatiota erityisen tärkeää. Ehtoollinen perustuu vapaaehtoisuuteen ja ehtoollispöytään voi tulla myös ottamaan vastaan siunauksen. Jeesus sanoo: 'Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.' (Matt. 11:28)"
  • "Rippikoulu on ehtoolliskoulu, jossa nuori voi löytää ehtoollisen osaksi säännöllistä ja toistuvaa hengellisen elämänsä hoitamista. Nuori myös oppii ymmärtämään, että ehtoollinen on Jeesuksen asettama sakramentti. Ehtoolliskasvatuksen lähtökohtana on vapaaehtoisuus. Nuoria kutsutaan ehtoollispöytään jo rippikouluaikana. Jos nuori ei halua nauttia ehtoollista tai jos häntä ei vielä ole kastettu, hän voi tulla yhteiseen pöytään ja laittaa oikean kätensä vasemmalle olkapäälleen merkiksi siitä, että hän ottaa ehtoollisen sijasta vastaan siunauksen. Nuori, joka haluaa tulla kastetuiksi rippikoulun aikana, voi harkinnan mukaan saada kasteen jo rippikoulun alkuvaiheessa. Tällöin hänen kanssaan keskustellaan erityisesti sakramenttien merkityksestä. Kastetulta ja kirkkoon kuuluvalta nuorelta ei tulisi evätä oikeutta osallistua ehtoolliselle yhdessä vanhempiensa tai rippikoulun ohjaajiensa kanssa. Rippikouluryhmä voi nauttia ehtoollista yhdessä useamman kerran rippikoulun aikana. Rippikoulun alkuvaiheessa annetaan ryhmälle opetusta ehtoollisen vietosta ja sen merkityksestä. Ehtoollisen merkitykseen palataan rippikoulun aikana keskustellen ja opetusta syventäen. Viime kädessä ehtoollisen sakramentti on mysteeri, jonka kaikkia ulottuvuuksia ihminen ei voi järjellään tavoittaa. Se on Jumalan ihme, joka ei ole sanoihin vangittavissa. Ehtoollisen hengellinen merkitys avautuu vasta osallistumisen ja toiston kautta."
  • "Ehtoollisen viettoon liittyvistä sisällöistä ja käytännöistä on syytä keskustella vanhempien kanssa jo rippikoulun alkupuolella ja aiheesta on hyvä kirjoittaa myös rippikoulukirjeeseen. Ehtoollinen rippikoulun aikana voi olla heille uusi asia. Osassa perheitä ja sukuja on pitkä perinne sillä, että  ensimmäinen ehtoollinen on juuri konfirmaatiossa. Osa perheistä on tottunut jo seurakunnan varhaiskasvatuksessa siihen, että ehtoollispöytä on avoin kaikille kastetuille. Perheiden toiveita kunnioitetaan ja niitä voidaan ottaa hienovaraisesti huomioon. Rippikoululaisten perheitä kutsutaan jumalanpalveluksiin ja ehtoolliselle. Yhteistä messua voidaan viettää esimerkiksi rippikoulun vierailupäivänä."
• Voidaan hyvin perustella myös sitä näkemystä, että rippikoululaiset saavat ehtoollisen vasta konfirmaatiossa:
  • On olemassa paikallisia syitä, jotka liittyvät ympäristön hengelliseen ilmapiiriin.
  • Jotkut rippikoululaiset voivat olla rippikoulun alussa kovin kypsymättömiä. Puolen vuoden pituinen rippikoulu ei ole vielä ehtinyt vaikuttaa, ja siksi on hyvä odottaa rippikoulun loppupuolelle.
  • Kastamattomat nuoret voivat tuntea sivullisuutta jäädessään ehtoollisyhteyden ulkopuolelle.
  • Ehtoollinen voidaan nähdä rippikoulun huipentumaksi ja päämääräksi, johon koko rippikoulu tähtää.
    • Jos pysytellään perinteisessä käytännössä, on joka tapauksessa varmistettava, että alttarialue ja alttarilla käyminen on tullut nuorille tutuksi jo rippikoulun aikana.

• Teeman "Ehtoollinen" (45 - 90 min) taustatietoihin
• Teeman "Ehtoollinen" (45 - 90 min) asiasisältöön