Rippikoulun jumalanpalveluskäyntien aikana totutellaan alttarilla
käymiseen
- Rippikoululaisille voivat osallistua ehtoolliselle rippikoulun opettajan kanssa.
- Rippikoulussa on oltava opetusta
ehtoollisesta ja seurakunnasta ennen ehtoollisen viettoon osallistumista.
Piispainkokous on korostanut ehtoolliselle osallistumisen
vapaaehtoisuutta. Käytännössä rippikoululaisten ehtoolliselle
osallistuminen voi merkitä yhteisen messun järjestämistä esimerkiksi
rippikoulun vierailupäivän avoimena messuna tai tavalliseen seurakunnan
messuun osallistumista.
- Rippikoululaiset voidaan
myös kutsua alttarille siunattaviksi. Tällä käytännöllä on
ainakin kolme etua:
- Kirkkokäyntiin tulee vaihtelua. Myös rippikoululaiset saavat jaloitella .
- Alttarilla käymistä voidaan opetella ja se tulee tutuksi.
- Rippikoululaiset saavat jumalanpalveluksesta eväikseen henkilökohtaisen siunauksen.
- Joissakin seurakunnissa on toimittu seuraavan käytännön mukaan:
- On käyty kirkossa, tutustuttu alttariin ja
opittu miten siellä toimitaan.
- On sanottu, että jokainen käy ainakin kerran tai kaksi kirkkokäyntiensä aikana alttarilla
siunattavana. Useamminkin saa käydä, (voi käydä vaikka joka kerta) mutta tämä on ikään
kuin pakollinen vähimmäismäärä.
- Näin rippikoululaiset saavat ikään kuin suojakseen pakon, joka tällä kertaa ei olekaan
rajoittavaa pakkoa, vaan vapauttavaa pakkoa. Samalla on kerrottu, että jos joku kerta
kaikkiaan on noudattamatta tätä pakollisten käyntien sääntöä, häntä ei siitä mitenkään
rangaista. Hän ei vain käy ja sillä hyvä.