Eksegeettisiä näkökulmia ylösnousemuskertomuksiin

• Tieteellisin keinoin ei voi vahvistaa eikä kumota Jeesuksen ylösnousemuksen historiallisuutta. Viime kädessä siinä hypätään aina uskon alueelle, vaikka Jeesuksen opetuslasten vakuuttuneisuus asiasta on ilmiselvää. Vanhoista itämaisista myyteistä ei ole kyse, vaan jostain sellaisesta mikä opetuslapsille todella tapahtui.
• Kaikkia kuvauksia Jeesuksen ylösnousemuksesta sävyttää pelon ja ihmetyksen ilmapiiri. Vaikuttaa siltä, että muistelijat olivat yhä hämmästyksissään siitä, mitä kerran tapahtui. Ei ollut helppoa panna asioita tarkkaan aikajärjestykseen eikä kuvata sitä, kuka koki mitä ja missä. Kukaan ylösnousemuksen todistaja ei tarkkaillut tilannetta kriittisen välimatkan päästä, vaan kaikki olivat tapahtumien keskipisteessä ja syvän omakohtaisesti mukana.
• Ilmestyskokemukset sijoittuvat sekä Jerusalemiin että Galileaan. Luukas liitti ne Jerusalemiin, kun taas Matteus ja Markus puhuivat Galileasta. Johannes yhdisti nämä perinteet.
• Vanhin Uuden testamentin ylösnousemuskertomus on Paavalin kuvaus ensimmäisessä Korinttilaiskirjeessä (1. Kor. 15: 5 - 8). Siinä mainittuja apostoleja ei välttämättä pidä yhdistää Jeesuksen opetuslapsiin.
• Paavalin perinne ei tuntenut tyhjän haudan traditiota. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että kertomus tyhjästä haudasta olisi myöhäsyntyinen. Päinvastoin se on kaikesta päätellen elänyt itsenäistä elämää opetuslasten kokemien ilmestysten rinnalla. Tähän viittaa se, että sen välittäjiä ovat olleet todistajan arvoltaan epäluotettaviksi luokitellut naiset. On vaikea ajatella, että miksi joku olisi sepittänyt uuden kertomuksen tuomalla sen tueksi oikeuskelvottomia naisia.
• Katso Riekkisen "Raamatun monet kasvot" (s. 100 ) ja Uron "Jeesus-liikkeestä kristinuskoksi" (s. 95).

---

• Teeman "Jeesuksen ylösnousemus" (45 - 90 min) taustatietoihin
• Jeesuksen muihin elämäkertatietoihin
• Teeman "Jeesuksen elämä ja opetukset" (45 - 90 min) perustoteutukseen