38.
1. Nyt minä kysyn sinulta, Job
Silloin Herra vastasi Jobille. Myrskyn keskeltä hän puhui:
2. - Kuka on tämä, joka peittää minun tarkoitukseni mielettömillä puheillaan? 3. Vyötä itsesi,
puolustaudu kuin mies! Nyt minä kysyn sinulta, ja sinä vastaat.
4. Kuka on laskenut maan perustukset?
Missä sinä olit silloin kun minä laskin maan perustukset? Kerro, miten se tapahtui, jos osaat! 5. Kuka
määräsi maan mitat? Tiedätkö sen? Kuka veti mittanuoran sen yli? 6. Mihin laskettiin sen peruspylväät?
Kuka pani paikoilleen sen kulmakiven, 7. kun aamun tähdet riemuiten karkeloivat ja Jumalan pojat
huusivat ääneen iloaan?
8. Kuka sulki meren portit?
Kuka sulki meren portit, kun vedet syöksyivät esiin maan kohdusta? 9. Pilvenhattaroihin minä vaatetin
meren, myrskypilvillä sen kapaloin. 10. Minä laadin sille lait ja rajat ja asetin portit ja salvat sen tielle,
11. sanoin: "Tähän asti, ei edemmäs! Tässä on sinun ylpeitten aaltojesi raja."
12. Oletko kutsunut esiin aamun?
Oletko sinä kutsunut esiin aamun, edes yhden kerran? Oletko käskenyt aamuruskon paikalleen, 13. niin
että se tarttuu kiinni maan liepeisiin ja ravistaa pois kaikki jumalattomat? 14. Aamuruskon syttyessä
maa muuttuu kuin savi, johon painetaan sinetti: kaikki tulee näkyviin kuin uudelleen vaatetettuna. 15.
Ne, jotka ovat luopuneet Jumalasta, jäävät vaille valoa. Röyhkeän käsivarsi murskataan.
16. Oletko laskeutunut syvyyden pohjaan?
Oletko käynyt meren lähteillä, oletko tutkinut syvyyden pohjan? 17. Nousivatko eteesi tuonelan portit,
saitko nähdä kuoleman varjon ovet? 18. Oletko tutkinut maan sen ääriä myöten? Jos olet tämän kaiken
tehnyt, kerro toki!
19. Tunnetko sinä valon ja pimeyden asuinsijan?
Tunnetko sinä tien valon kotipaikalle, tunnetko paikan, jossa pimeys asuu? 20. Sinäkö tuot valon maan
ylle, sinäkö opastat sen takaisin majaansa? 21. Totta kai, sinähän tiedät kaiken, sinä synnyit jo ennen
niitä, niin suuri on päiviesi luku!
22. Kuka säätää säät?
Oletko käynyt paikassa, jossa minä säilytän lunta, oletko nähnyt rakeiden varastot? 23. Olen täyttänyt
ne ahdingon aikoja varten, sodan päiviä, taistelun päivää varten. 24. Tunnetko valon kulkutiet? Mistä
nousee polttava itätuuli? 25. Kuka on uurtanut väylän rankkasateelle, kuka on avannut tien ukkosen
jylinälle? 26. Kuka antaa sateen asumattomaan maahan, autioon maahan, jossa ei ole yhtään ihmistä?
27. Kuka ruokkii autiomaan, tyhjän maan, niin että se vehmaana viheriöi?
28. Kuka on sateen isä? Kenen pisarat kasteena hedelmöittävät maan? 29. Kenen kohdusta syntyy
jää, kenen sylistä taivainen huurre, 30. kun vedet peittyvät kuin kivisen kannen alle ja syvyyden pinta
vetäytyy umpeen?
31. Osaatko solmia yhteen Seulasten tähdet?
Osaatko sinä solmia yhteen Seulasten tähdet tai avata Orionin siteet? 32. Osaatko tuoda ajallaan esiin
eläinradan tähdet, sinäkö talutat Leijonaa ja sen pentuja? 33. Sinäkö tunnet taivaan säännöt, määräätkö
sinä, miten ne vaikuttavat maan päällä? 34. Kantaako äänesi pilviin asti, kutsutko rankkasateen
virtaamaan ylitsesi? 35. Sinkoatko sinä salamoita, sanovatko ne sinulle: "Tässä olen, käske"? 36. Kuka
on antanut iibis-linnulle viisauden? Kuka on antanut kukolle ymmärryksen?* 37. Kuka viisas voi laskea
pilvien luvun? Kuka kykenee kumoamaan taivaan vesiruukut, 38. kun maa on kuin valettua metallia ja
multa on kovettunut kokkareiksi?
39. Sinäkö huolehdit villieläimistä?
Sinäkö metsästät leijonalle saaliin, sinäkö ruokit sen pennut, 40. kun ne kyyristelevät luolassaan tai
odottavat tiheikössä? 41. Sinäkö tuot ruoan korpille, kun sen poikaset huutavat apua Jumalalta ja
hyppivät nälkäisinä sinne tänne?
1. Tiedätkö sinä, milloin vuorikauris vasoo, hoivaatko sinä synnyttävää peuraa? 2. Tiedätkö sinä niiden
oikean hetken, lasketko sinä, milloin kuukausien määrä täyttyy? 3. Ne kyyristyvät maahan, synnyttävät
poikasensa, ja kohta niiden tuskat ovat ohi. 4. Vasat kasvavat ja varttuvat, lähtevät omille teilleen
eivätkä palaa.
5. Kuka lähetti villiaasin vapaana juoksemaan, kuka sen pelasti juhdan ikeeltä? 6. Minä annoin sille
asuttavaksi aron, olinpaikaksi suolaisen aavikon. 7. Se halveksii kaupungin hälinää, ei se tottele ajajan
huutoja. 8. Vuorille se tähyää, siellä ovat sen laitumet! Sieltä se etsii kaikkea vihreää.
9. Oletko taivuttanut villihärän tottelemaan?
Suostuuko villihärkä sinua palvelemaan tai yöpymään sinun syöttöruuhesi ääressä? 10. Ohjaatko sinä
sitä köydellä pellon vaolle, äestääkö se laakson peltoja sinun talutusnuorassasi? 11. Sen voimat ovat
suuret, mutta voitko luottaa siihen, voitko panna sen tekemään työt puolestasi? 12. Uskotko, että sen
avulla saat satosi talteen, sekö tuo viljasi puimatantereelle?
13. Sinäkö loit strutsin, nopeasti juoksevan linnun?
Rajusti lyö strutsi siivillään, mutta eivät ne ole niin kuin haukan tai haikaran siivet: 14. maahan se laskee
munansa ja antaa niiden hautua hiekan lämmössä. 15. Se ei ajattele, että ne voivat murskautua askelen
alla, että jokin eläin voi ne tallata. 16. Se on poikasilleen tyly, aivan kuin ne eivät sen omia olisikaan, se
ei tunnu välittävän, vaikka kaikki sen vaiva olisi ollut turhaa. 17. Jumala epäsi siltä viisauden, ei suonut
sille ymmärrystä. 18. Mutta kun se kiitää kaula ojossa, se saattaa häpeään niin ratsun kuin ratsastajan.
19. Sinäkö annoit hevoselle voiman?
Sinäkö annoit hevoselle sen voiman, sinäkö annoit sille hulmuavan harjan? 20. Sinäkö opetit sen
hyppimään kuin heinäsirkka? Mahtavasti, pelottavasti se korskuu, 21. innoissaan se kuopii maata
tasangolla, uljaana se ryntää taisteluun. 22. Se pitää pelkoa pilkkanaan, se ei säiky eikä se pakene
miekan tieltä. 23. Sen yläpuolella rämisee nuoliviini, välkkyy keihäs ja sotakirves. 24. Kiihtymyksestä
vavahdellen se ahmii taivalta, mikään ei sitä pidättele, kun sotatorvi soi. 25. Kun torvi soi, se hirnuu:
"Hahaa!" Jo kaukaa se vainuaa sodan tuoksinan, päälliköiden huudot ja taistelun jylyn.
26. Sinäkö nostat haukan korkeuksiin?
Sinunko viisautesi nostaa taivaalle haukan, kun se levittää siipensä etelätuuleen? 27. Sinunko käskystäsi
kotka nousee korkeuksiin ja rakentaa pesänsä tavoittamattomiin? 28. Kalliolla se asustaa, viettää yönsä
siellä, kielekkeellä, jonne ei pääsyä ole. 29. Sieltä se tähystää syötävää, kaukaa sen silmät tavoittavat
saaliin. 30. Kiihkeästi sen poikaset ahmivat verta! Missä on ruumiita, sinne se rientää.
40.
Vielä Herra puhui Jobille. Hän sanoi:
2. - Voiko tämä, joka näin arvostelee Kaikkivaltiasta, käydä oikeutta häntä vastaan? Sen, joka tahtoo
ojentaa Jumalaa, on oltava valmis vastaamaan sanoistaan.
3. Silloin Job sanoi Herralle:
4. - Olen liian vähäinen. Miten voisin vastata sinulle? Minä panen käden suulleni ja vaikenen. 5. Kerran
minä olen puhunut, enää en sitä tee. Tein sen vielä toisenkin kerran, mutta nyt pysyn vaiti.
6. Jumalan toinen puhe
Onko sinun käsivartesi Jumalan käsivarsi?
Nyt Herra vastasi Jobille. Myrskyn keskeltä hän puhui:
7. - Vyötä itsesi, puolustaudu kuin mies! Nyt minä kysyn sinulta, ja sinä vastaat.
8. Väitätkö sinä, että minä en tuomitse oikein? Syytätkö minua vääryydestä, jotta itse saisit olla
oikeassa? 9. Onko sinun käsivartesi kuin Jumalan käsivarsi? Jyliseekö sinun äänesi niin kuin hänen
äänensä jylisee? 10. Hyvä on! Varustaudu kuin kuningas, pue yllesi valtiaan komeus ja loisto! 11.
Päästä vihasi valloilleen, etsi ylvästelijät, paina heidät maahan! 12. Lannista ylpeät, tallaa jumalattomat
maahan! 13. Peitä heidät kaikki maan multaan, kätke heidän kasvonsa pois näkyvistä. 14. Silloin
minäkin ylistän sinua, olethan saanut voiton oman kätesi voimalla!
15. Minä olen luonut virtahevon
Näetkö virtahevon*? Minä olen sen tehnyt, niin kuin olen tehnyt sinut. Se syö ruohoa niin kuin lehmä,
16. mutta näetkö, miten vahvat ovat sen lanteet, näetkö, miten voimakkaat ovat sen vatsan lihakset?
17. Sen häntä on kuin setrin runko, reisien jänteet ovat kuin punottua köyttä. 18. Luut ovat kuin
pronssiputket, selkäranka on kuin rautaa. 19. Se on Jumalan luomisteoista uljain, vain sen luoja voi sitä
käskeä. 20. Vuoret antavat sille ruokaa, metsän eläimet leikkivät sen lähellä. 21. Lootuspensaan alla se
makaa kaislojen keskellä, liejun kätköissä. 22. Lootuspensaat suojaavat sitä, antavat sille varjonsa,
rannan pajut sen ympäröivät. 23. Se ei säiky, vaikka virta on väkevä, se lepää kaikessa rauhassa,
vaikka vesi tunkeutuu suuhun. 24. Kuka astuu sen silmien eteen? Kuka kiinnittää sen turpaan
talutusrenkaan?
25. Minä olen luonut krokotiilin
Voitko sinä koukullasi pyydystää krokotiilin*? Pitääkö siimasi sen kielen aloillaan, 26. sitooko
ruokoköytesi sen kidan, lävistääkö atraimesi sen leuan? 27. Rukoileeko se sinulta armoa, yrittääkö se
lepytellä sinua? 28. Suostuuko se sinun ehtoihisi, antautuuko se orjaksesi ikiajoiksi? 29. Leikitkö sen
kanssa niin kuin linnun kanssa leikitään, annatko sen tyttärillesi narusta talutettavaksi? 30. Käytkö siitä
kauppaa toisten pyyntimiesten kanssa, meneekö se paloiteltuna myyntiin kauppiaille? 31. Isketkö sen
kyljen täyteen väkärautoja, lävistätkö harppuunalla sen pään? 32. Jos mielesi tekee käydä siihen
käsiksi, ajattele, millainen kamppailu siitä nousee, ja jätä se rauhaan!