Keitä kutsutaan kummeiksi?

Lapsella tulee olla ainakin yksi kummi, joka on konfirmoitu evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Lisäksi kummina voi olla myös muuhun kristilliseen kirkkoon tai yhdyskuntaan kuuluva henkilö, jos hänen kirkkonsa hyväksyy ev.-lut. kirkon toimittaman kasteen (lapsikasteen).
Mihinkään kristilliseen kirkkokuntaan kuulumatonta ei hyväksytä lapsen kummiksi. Tämä johtuu siitä, että kummin ensisijainen tehtävä on tukea vanhempia antamaan kristillistä kasvatusta. Se ei voi onnistua, ellei kummi itse ole kristitty. Kummius on hengellinen ja kristillinen luottamustehtävä.
Hyvä kummi on esimerkiksi sellainen ihminen, joka muistaa kummilastaan iltarukouksessa ja antaa lapselle aikaa. Kun antaa jonkin muistoesineen, antaa itsensä ulkopuolelta, mutta kun antaa aikaa, antaa itsensä kokonaan. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kummi sivuuttaisi lapsen merkkipäivät niitä sen enempää huomaamatta.
Kummiksi kannattaa valita lähisukulainen tai vanhempien todella pitkäaikainen ystävä, niin että kummisuhteen voisi kuvitella kestävän koko elämän ajan.
Kummilla ei ole virallista varavanhemman asemaa, mutta siitä huolimatta olisi hyvä, että lapsella olisi yksi sellainen kummi, joka voisi ruveta pitämään huolta lapsesta, jos hänen omat vanhemmat kuolevat.