Annetaan leiriläisille kiinalaiset nimet
Johdantoajatus:
Suomen kielessä käytetään termejä etu- ja sukunimi. Sukunimi kertoo sen, mihin sukuun kuulumme, kenen lapsia olemme. Etunimi sanana ei kerro muuta kuin sen, että se on ensimmäinen. Englannin kielessä vastaavat sanat ovat "christian name" ja "family name" - ristimänimi, joka on suomessakin aikaisemmin ollut käytössä, ja perhenimi, joka monissa kulttuureissa tarkoittaa enemmänkin koko sukua. Suomessa on käytössä paljon sellaisia etunimiä, jotka ovat vain niminä käytössä ja pienellä alkukirjaimella kirjoitettuna ne eivät tarkoita mitään. Monet nimistä kuitenkin kertovat historiasta, kulttuurista, ihmisten välisistä suhteista, tärkeinä pidetyistä asioista ja perinteistä. Joskus vanhemmat valitsevat lapsen nimen vain sillä perusteella, että se on kaunis tai kuulostaa mukavalta. Melkein kaikista suomalaisista nimistä voi heti tietää, onko sen kantaja tyttö vai poika.
Luokanopettaja Soile Heiska kertoo kiinalaisesta nimikäytännöstä:
Usein meiltä suomalaisilta kysytään Taiwanissa, mitä nimemme tarkoittavat, mutta suomalaiset nimet eivät yleensä heti kerro niiden merkityksestä. Jokainen kiinalainen taas tietää, mitä heidän nimensä merkitsevät. Kiinalaiset kirjoittavat ensin sukunimensä ja sitten etunimensä, joita voi olla yksi tai kaksi. Tervehtiessä on kohteliasta sanoa koko nimi. Vain hyviä ystäviä puhutellaan etunimillä. Siksi minuakin kutsuttiin Ii-opettajaksi. Monet nuoret haluavat itselleen englantilaisen nimen, jolla ulkomaalaisten on helpompi puhutella. Nimellä ei ole identiteettiä, joten sitä voi vaihtaa vapaasti.
Sukunimeä ei vaihdeta kuin naimisiin mennessä, mutta silloinkin rouva Ma voi haluta, että häntä puhutellaan tyttönimellä neiti Lin. Ulkomaalaisten nimet muodostetaan usein niin, että ne kuulostavat samanlaisilta kuin heidän omat nimensä. Sukunimeni oli silloin Ihalainen. Siksi minäkin sain nimen Ii Shu Lei eli Helppo Neiti Kukanmykerö.
Arkioloissa perheen jäsenet eivät käytä omia nimiä vaan sukulaisuussuhdetta merkitseviä nimiä. Sukulaisuutta merkitseviä sanoja kiinan kielessä on ainakin 120. Esimerkiksi isän vanhemmat ovat je-je (isoisä) ja nai-nai (isoäiti) ja äidin vanhemmat lau-je (isoisä) ja lau-lau (isoäiti). 1900-luvun alkuun asti tytöille ei annettu lainkaan omaa nimeä. Heitä kutsuttiin vanhimmaksi tyttäreksi, toiseksi tyttäreksi jne.
Tyttöjen nimet ovat usein kukkia, helmiä ja poutapilviä. Pojille annetaan nimeksi jotain rohkeaa voimakasta ja suurta. Aikuisena nimi voi muuttua, mutta silloinkin se viittaa johonkin myönteiseen piirteeseen.
Kiinalaisia tytönnimiä: Heleä luumu, Puhkeava nuppu, Hempeä ilo, Pehmeä hymy, Sininen niitty, Tuoksuva kirsikka, Kaunis tuoksu, Vieno tuuli, Keltainen lilja, Kaunis pilvi, Hento orkidea, Kirkas puro, Iloinen lintu, Pieni helmi, Hyvä kaunis
Kiinalaisia pojannimiä: Iloinen lohikäärme, Loistava pelto, Suuri kehitys, Orastava pelto, Vahva virta, Mahtava meri, Suuri tulevaisuus, Arvokas mänty, Tosi sankari, Utuinen laakso, Kuohuva koski, Valoisa huominen, Nopea tuuli, Uljas hevonen, Miettivä tiikeri
Tehtävä:
Joko: Jokaiselle arvotaan nimilappu, jonka alalaitaan on kirjoitettu kiinalainen nimi, tytöille ja pojille eri väriset laput. Yläosaan jokainen kirjoittaa oman kutsumanimensä ja lappu kiinnitetään hakaneulalla rintaan.
Tai: Jokaiselle mietitään varta vasten nimi, joka jollain tavoin vastaa hänen ominaisuuksiaan.
Muokattu SLS:n Kiinalaisia hetkiä -kansion, Maailman paras -kirjan ja Me @ Mission -kansion pohjalta.