Taustatietoa kristillisestä maailmanlopusta
- Tieteen kuvittelema tai ennustama maailmanloppu ei ole Raamatun tarkoittama. Siellä historia ei pääty tyhjyyteen vaan siihen,
että Jumala ottaa täyden hallintavallan asioihin.
- Monia maallisia maailmanlopun profeettoja vastaan voi huomauttaa, että ihminen aina liioittelee oman aikakautensa merkitystä.
Hän kuvittelee että juuri hänen sukupolvensa katastrofit ovat ainutlaatuisen vaikeita.
- Uskonnollisille profeetoille voi taas sanoa, että tähän mennessä heidän onnistumisprosenttinsa on ollut nolla pilkku nolla.
Jo ensimmäinen Tessalonikalaiskirje Uudessa testamentissa kertoo kysymyksistä, joita oli herännyt kun Kristuksen
paluu viivästyi. Historiasta tiedetään, että vuonna 999 uuden vuosituhannen kynnyksellä ihmiset valtasi suoranainen
joukkohysteria. Myöhempinäkään vuosisatoina pikaisen lopun julistajat eivät ole oikeastaan ikinä vaienneet. Tutkija
Harri Heinon mukaan 1800-luvulla oli tuskin yhtäkään vuotta, johon jokin maailmanlopun laskelma ei olisi osunut.
Adventistit veikkasivat vuosia 1843 ja 1844. Tällä vuosisadalla Jehovan todistajat ovat ennustaneet vuosia 1914, 1925
ja lokakuuta 1975.
- Pedon merkki Ilmestyskirjan sivuilta on nähty aina siellä missä itse tulkitsijakin on nähnyt piruja. Tällaisen
raamatuntulkinnan lähtökohtana eivät ole olleet niinkään Raamatun ajatukset, vaan tulkitsijan omat, ehkä sinänsä
oikeutetut pelot.
- Toisaalta Raamatussa selvästi sanotaan, että loppu tulee yllättäen. Tämäkin tosiasia on sairaalloisen uskonnollisuuden
ohella houkutellut yhä uusia ennustajia esiin, jotka ovat tyytyneet maailmanlopun lievempään versioon eli kansalliseen
katastrofiin.
- Suuret kirkot ovat tavanneet olla ennustuksissaan varovaisia, mutta syyskuussa 1993 muuan luterilainen pappismies
profetoi, että seuraavassa maaliskuussa vuonna 1994 venäläiset miehittäisivät Suomen. Suomen kirkon johto tuomitsi
papin ennustelemiset ja lopullisen arvion antoi historia.