Rippikoululaiselle annettava Word-muotoinen paperi

Jeesuksen elämäkertatietoja

• Jeesuksen historiallisuus
  • Vuosikymmeniin ei juuri ole keskusteltu historiallisen Jeesus Nasaretilaisen olemassaolosta. Jeesus Nasaretilainen on samalla tavoin historian henkilö kuin Napoleon tai Kolumbus. Esimerkiksi Uuden testamentin eksegetiikan professori Heikki Räisänen sanoo, että Jeesus Nasaretilaisen olemassaolo nojaa vahvempiin lähteisiin kuin Aleksanteri Suuren elämä. Tämä kaikki ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Jeesuksen elämä tunnettaisiin läpikotaisin. Monet asiat jäävät epätietoisuuteen, koska kriittisen tiedemiehen ajatuksissa monet evankeliumien tapahtumakuvaukset jäävät totuusarvoltaan avonaisiksi. Evankelistat eivät olleet ensisijaisesti elämäkerran kirjoittajia, vaan evankeliumin julistajia. Heidän neljä evankeliumiaan ovat kuitenkin Jeesuksen elämän tärkeimmät lähteet. Niiden lisäksi hänestä on mainintoja eräissä muissa antiikin historiakirjoissa. Näitä tunnettuja historioitsijoita ovat Tacitus, Josefus, Suetonius ja Plinius.
• Vuosilukuja Jeesuksen elämästä
  • Ajanlaskumme alku on myöhempien päätelmien vuoksi arvioitu hieman epätarkasti ja 2000-luku on saavutettu ennen vuosituhannen virallista vaihtumista. Joskus 500-luvulla elänyt munkki Dionysios Exiguus ei täysin onnistunut laskelmissaan, vaikka hänen arvionsa ei huono ollutkaan. Vanhojen asiakirjojen perusteella voidaan laskea, että Jeesus on syntynyt luultavimmin 6 e.Kr. Vuoden 27 tienoilla hän aloitti julkisen toimintansa, ja sitä kesti noin kolme vuotta. Tämän pohjalta voidaan laskea, että Jeesus oli kuollessaan muutamia vuosia yli kolmenkymmenen.
• Syntymä, lapsuus ja perhesuhteet
  • Jeesuksen syntymäkaupungiksi mainitaan Betlehem. Kotikaupunki oli kuitenkin Nasaret, ja jossain vaiheessa hän asui myös Kapernaumissa. Syntymäkertomusten lisäksi Raamatussa on kuvaus 12-vuotiaasta Jeesuksesta, joka katosi vanhemmiltaan Jerusalemin käynnillä väenpaljouteen. Jeesuksella oli ainakin kaksi siskoa ja neljä veljeä (Mark. 6: 3). Avioliitossa hän ei ollut.
• Opiskelut
  • Jeesuksen äidinkieli oli aramea, mutta hän osasi ainakin hepreaa ja kreikkaa. Jeesus oli luku- ja kirjoitustaitoinen vaikka ei tehnytkään yhtään kirjaa. Joosefin tavoin hän oppi rakennusmiehen ammatin. Uskonnollisesti hän kasvoi juutalaisuuden perinteisiin.
• Ulkonäkö
  • Tallella ei ole aikalaisten tekemää maalausta eikä edes sanallista kuvausta siitä minkä näköinen hän oli, joten on tyydyttävä siihen tietoon, miltä tuon ajan juutalaiset yleensä näyttivät. Kirkkotaiteessa Jeesus on kuvattu parrakkaaksi ja pitkätukkaiseksi mieheksi. Torinossa säilytettävä Jeesuksen käärinliina on vaikuttanut taiteilijoiden käsityksiin siitä, minkä näköinen Jeesus olisi ollut. Käärinliinan aitoudesta on kiistelty pitkään. Joidenkuiden tutkijoiden sanottiin jo todistaneen, että kyseessä ei voi olla se vaate, johon Jeesus kuolemansa jälkeen käärittiin, vaan että kyseessä olisi myöhempien aikojen väärennös. Sittemmin tämäkin tutkimustulos on kyseellistetty. Itse kristillisen uskon kannalta tällaisilla asioilla ei kuitenkaan ole ratkaisevaa merkitystä.
• Seuraajat ja julkinen toiminta
  • Oppilaiden joukossa oli mm. kalastajia ja yleensäkin lähinnä tavallista kansaa. Kahdentoista lähimmän oppilaan lisäksi oli paljon ystäviä, jotka olivat väljemmin liittyneet häneen. Lähipiirissä oli myös naisia, joista tiedetään nimeltä Magdalan Maria, Johanna ja Susanna. Opetuksia on säilynyt paljon, ja niiden perusteella selviävät Jeesuksen tärkeimmät ajatukset. Puheiden lisäksi aikalaisten mieleen jäi erityisesti se, että monet ihmiset saivat avun sairauksiinsa.
• Varallisuus
  • Jeesus vaelteli paljon, enimmäkseen maaseudulla ja pienissä paikoissa, mutta ainakin jossain vaiheessa hänellä oli asunto (Mark. 3: 20). Ylellisyyksiä ei ollut, mutta hänen päällään ollut paita oli tehty tavallista paremmasta kankaasta (Joh. 19: 23). Luukkaan evankeliumissa (8: 2) kerrotaan siitä, että Jeesusta seuranneet naiset avustivat häntä omilla varoillaan.
• Kuolema
  • Jeesus tuomittiin kapinoinnista kuolemaan. Roomalainen maaherra Pilatus oli tuomiossaan vastahakoinen mutta alistui painostuksen edessä. Ristiinnaulitseminen oli tavallinen roomalainen teloitustapa.
• Ylösnousemuskertomukset
  • Tieteellisin keinoin ei voi vahvistaa eikä kumota Jeesuksen ylösnousemuksen historiallisuutta. Viime kädessä siinä hypätään aina uskon alueelle, vaikka Jeesuksen opetuslasten vakuuttuneisuus asiasta on ilmiselvää. Vanhoista itämaisista myyteistä ei ole kyse, vaan jostain sellaisesta mikä opetuslapsille todella tapahtui.
  • Kaikkia kuvauksia Jeesuksen ylösnousemuksesta sävyttää pelon ja ihmetyksen ilmapiiri. Vaikuttaa siltä, että muistelijat olivat yhä hämmästyksissään siitä, mitä kerran tapahtui. Ei ollut helppoa panna asioita tarkkaan aikajärjestykseen eikä kuvata sitä, kuka koki mitä ja missä. Kukaan ylösnousemuksen todistaja ei tarkkaillut tilannetta kriittisen välimatkan päästä, vaan kaikki olivat tapahtumien keskipisteessä ja syvän omakohtaisesti mukana.
  • Ilmestyskokemukset sijoittuvat sekä Jerusalemiin että Galileaan. Luukas liitti ne Jerusalemiin, kun taas Matteus ja Markus puhuivat Galileasta. Johannes yhdisti nämä perinteet.
  • Vanhin Uuden testamentin ylösnousemuskertomus on Paavalin kuvaus ensimmäisessä Korinttilaiskirjeessä (1. Kor. 15: 5 - 8). Siinä mainittuja apostoleita ei välttämättä pidä yhdistää Jeesuksen opetuslapsiin.
  • Paavalin perinne ei tuntenut tyhjän haudan traditiota. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että kertomus tyhjästä haudasta olisi myöhäsyntyinen. Päinvastoin se on kaikesta päätellen elänyt itsenäistä elämää opetuslasten kokemien ilmestysten rinnalla. Tähän viittaa se, että sen välittäjiä ovat olleet todistajan arvoltaan epäluotettaviksi luokitellut naiset. On vaikea ajatella, että miksi joku olisi sepittänyt uuden kertomuksen tuomalla sen tueksi oikeuskelvottomia naisia.