• Erävaellukselle lähtijöillä on jo retkeä suunnitellessaan ajatus siitä, että jokaisen ei tarvitse kantaa itse kaikkea mahdollista. Yhdessä sovitaan, mitä tarvikkeita kukin ottaa. Selvää on se, ettei jokainen ota omaa telttaa eikä keitintä. Omaa hammastahnatuubia tai saippuaakaan ei tarvita. Omia vaatteitakin voidaan lainata muille. Muonat lasketaan min, että kaikille tulee oma osansa, mutta vahvempi ja isompi saattaa silti kantaa ruokatarvikkeista painavamman osan. Tärkeintä ei ole se, että jokaisella on yhtä paljon, vaan se, että jokaisella on voimien mukaan. Varusteita ei jaeta vain oman vaellusryhmän kesken. Jos erämaassa kohdataan vaellusporukka, jolta on kahvi päässyt loppumaan, se saa toiselta ryhmältä täydennystä, usein ilman mitään vastapalvelusta.

  • Takaisin virikkeeseen