Näin suomalaiset arvostavat eri ammatteja vuonna 2023

Tutkimuksessa haastateltavina ovat olleet yli 15-vuotiaat suomalaiset.

1. Kirurgi
2. Erikoislääkäri
3. Palopelastaja (aik. palomies)
4. Neurologi
5. Sairaanhoitaja
6. Erityisluoknaopettaja
6, Kätilö
8. Eläinlääkäri
9. Silmälääkäri
10. Aineenopettaja
-----
377. Feissari
378. Tubettaja
379. Bloggaaja / vbloggaaja

• Havaintoja

  • Tuoreita arvostustaan nostaneita ovat rajavartijat (31.) ja kätilöt (6.). Palomiesten arvostus kasvoi 2000-luvun alussa, World Trade Centerin tuhojen jälkeen. Muuten listan kärkisijoja hallitsevat entiseen tapaan lääkärit. Ykkösenä on kirurgi niin kuin jo vuonna 1991 ja joka kerta sen jälkeen. Viidentoista arvostetuimman ammatin listalle mahtuu kahdeksan muutakin lääkärinimikettä: erikoislääkäri (2.), neurologi (4.), eläinlääkäri (8.), silmälääkäri (9.), ylilääkäri (10.), hammaslääkäri (12.), yleislääkäri (14.) ja vielä terveyskeskuslääkäri (15.). Vuokralääkärit ovat lääkäreistä poikkeus. He ovat sijalla 203 yhdessä pankkitoimihenkilön kanssa. Vakuutuslääkärin arvostusta ei mitattu.

  • Lähes lääkärien veroiseen arvostukseen yltävä ammattikunta ovat opettajat. Kymmenen arvostetuimman työn kärjessä on kaksi opettaja-ammattia: erityisluokanopettaja (6.) ja aineenopettaja (10.). Molemmat ovat kärkikymmenikössä ensimmäistä kertaa. Lastentarhanopettaja on noussut viiden vuoden takaisesta ajasta 27 pykälää sijalle 24. Pienten lasten kasvattamista pidetään arvokkaampana työnä kuin yliopisto-opiskelijoiden ohjaamista. Professori on pudonnut vuodesta 2018 peräti 29 sijaa 58:nneksi. Eri alojen tieteilijöistä arvostetuimpia ovat kovien luonnontieteiden tutkijat. Fyysikko on noussut 20:nneksi, matemaatikko 42:nneksi ja biologi 45:nneksi. Sen sijaan esimerkiksi sosiologi löytyy vasta sijalta 175.

  • Sotilasviroissa työskentelevät ovat nostaneet sijoitustaan. Kenraali on noussut toistakymmentä sijalle 52, ja yliluutnantti on kohonnut yli 50 sijaa 149:nneksi.

  • Monille perinteisille yläluokan ammateille on käynyt huonommin. Piispa (258.) ja ministeri (234.) ovat pudonneet runsaassa 30 vuodessa eli yli 200 sijaa, suurlähettiläs (157.) lähes 150 sijaa ja pankinjohtaja (205.) ja päätoimittaja (171.) toistasataa sijaa.

  • Rovasti jakaa tuoreella listalla 298. sijan tiimiesihenkilön ja laskuttajan kanssa, ja kirkkoherra löytyy samalta 301 sijalta kuin toimistoapulainen ja valiokuntaneuvos. Kappalaisen arvostus on noussut selvästi, mutta tiedoista ei käy ilmi, kuinka moni vastaajista ylipäätään tietää, mitä kappalainen tekee.

  • Juristiammattien hohde on himmennyt. Oikeuskansleri, oikeusasiamies, oikeuslaitoksen presidentti, tuomari, syyttäjä ja asianajaja sijoittuvat listalla nyt alemmas kuin 2018.

  • Yksi kärkipään nopeimmin arvostustaan kasvattaneista ammateista oli 26 sijaa parantanut maanviljelijä (30.). Viljelijöiden arvostus on nyt suurempaa kuin yhdessäkään aikaisemmassa tutkimuksessa.

  • Koko tutkimuksen vähiten arvostettu ammatti vaihtui. Se on nyt bloggaja/vloggaja. Viisi vuotta sitten pahnanpohjimmaiseksi jäänyt tubettaja on kivunnut pykälän sen yläpuolelle. Jumbokolmikkoon kuuluu myös feissari. Nuoret itsekään eivät arvosta näitä uusia ammatteja kovin paljon. Bloggaaja/vloggaaja oli myös 15–24-vuotiaiden vähiten arvostama työ. Tubettajan taakse jäi heillä sentään parikymmentä ammattia: muun muassa kansanedustaja ja pörssimeklari.

  • Suomalaiset vieroksuvat myös vierasperäisiä titteleitä. Kahdensadan arvostetuimman ammattinimikkeen joukossa ei ole yhtään englanninkielistä, ja kolmensadankin joukosta löytyy ainoastaan controller, sijalta 229.

  • Edellinen tutkimus on vuodelta 2018.

Lähde: Suomen Kuvalehti