Elämäntarinapolku
- Leiripaikan ympäristöön rakennetaan reitti,
jota rippikoululaiset kulkevat pienissä ryhmissä. Pysähtymispaikoilla
syvennytään erilaisten elämäntarinoiden äärelle. Tarinoiden ei
sinänsä tarvitse olla mitenkään ihmeellisiä. Päinvastoin ne voivat
juuri tavallisuudessaan saada rippikoululaisen ajattelemaan: tuota samaa
on tapahtunut minullekin.
- Ideoita pysähtymispaikoiksi:
- Joku kertoo syntymästään.
- Joku kertoo ristiäisistä ja kummeistaan.
- Joku kertoo varhaisimman muistikuvansa.
- Joku kertoo jonkin lapsuudenmuiston koulua
edeltävältä ajalta.
- Joku kertoo jonkin koulumuiston.
- Joku isonen kertoo rippikoulumuiston.
- Joku isonen kertoo tapahtuman rippikoulun
jälkeiseltä ajalta.
- Joku esittelee valokuvan avulla
isonveljensä tai -siskonsa, joka on muuttanut kotoa pois ja jolla on
kenties oma perhe.
- Joku kertoo siitä, millaista aikuisuutta
hän tahtoisi elää.
- Joku kertoo mummunsa tai pappansa
elämästä.
- Joku kertoo hautajaisista ja siitä
ihmisestä, jota on ollut saattelemassa.
- Kertomusten tukena voi olla musiikkia,
valokuvia ja muistoesineitä. Jokaiseen pysähtymispaikkaan liittyy
raamatuntekstin lukeminen.