Millaisen Raamatun rippikoululaiset saavat? 

• Eihän Raamattu vain ole liian pieni?
  • Kaikilla nuorillakaan ei välttämättä ole hyvä näkö. Hämärissä hetkissä lukeminen on vielä vaikeampaa.
• Eihän Raamattu ole tarpeettoman halvan näköinen vaikka seurakunnalla olisi hyvin varaa parempaankin?
  • Kertooko Raamattu siitä, että lahjan antaja ei itsekään arvosta lahjaansa? Pieni lisäpanostus hieman suurempifonttiseen Raamattuun ei välttämättä kaada rippikoulutyön budjettia.
• Tuunataanko Raamattu?
  • Aika yleiseksi tullut tuunattava eli rippikoululaisen itsensä koristelema Raamattu on perusteltavissa, mutta siinä on myös heikkoutensa: Raamatun tuunaaminen johtaa todennäköisesti siihen, että oma Raamattu tuntuu hyvin läheiseltä pian rippikoulun jälkeen, mutta iän karttuessa se alkaa toisaalta tuntua jotenkin teinimäiseltä muistoesineeltä, joka sopii huonosti aikuisen ihmisen kirjahyllyyn.
• Norjassa on saatu hyviä kokemuksia siitä, että Raamattu luovutetaan jo hyvissä ajoin ennen rippikoulua. Ehkä Suomessakin voitaisiin kokeilla käytäntöä, että ala-asteen viimeisenä keväänä lapsille annettaisiin oma Raamattu, joka sitten olisi valmiina, kun rippikoulu alkaa. Käytännöstä ei tulisi lisäkustannuksia, jos seurakunta joka tapauksessa antaa nuorille Raamatun. Tässä mallissa luovutus vain tapahtuisi jo etukäteen. Raamatun lahjoittamiseen voisi liittää myös varhaisnuorisotyön toimintaa ja koulun ja seurakunnan välistä yhteistyötä.