- Jokainen rippikoululainen tarvitsee:
- Raamatun
- Kannattaa miettiä, millaisen Raamatun rippikoululaiset saavat.
- Mitä Raamattua jaettaessa kannattaisi kertoa?
- Ennen leirille lähtöä Raamatut on taas hyvä kerätä hetkeksi pois, jotteivät ne unohdu
kotiin.
- Tuunattu Raamattu (vaihtoehtoinen ajattelutapa)
- Tuunattava eli rippikoululaisen
itsensä koristelema Raamattu on sekin perusteltavissa. Raamatun
tuunaaminen johtaa todennäköisesti siihen, että oma Raamattu tuntuu
hyvin läheiseltä pian rippikoulun jälkeen, mutta iän karttuessa se
alkaa tuntua jotenkin teinimäiseltä, hellyyttävältä muistoesineeltä,
joka sopii huonosti aikuisen ihmisen kirjahyllyyn.
- Oppikirjan ja mahdollisesti Katekismuksen
ja virsikirjan
- Joissakin seurakunnissa on varsinkin lamavuosina opetettu ilman oppikirjaa. Monet
tuntevat, että tämä on heikentänyt ainakin tottumattomampien opettajien opetusta.
Kokonaan kirjattoman opetuksen vaihtoehdoksi on tarjolla Lasten keskuksen julkaisema
Rippikouluvihko. Ainakin rippikoulun kokoontumistiloissa on oltava käsillä
virsikirjat ja nuorten laulukirjat.
- Katekismuksen vaihtoehtona on Arto Köykän Nuorempi
katekismus, joka on kirkon Katekismuksen kielellinen ja sisällöllinen
käännös nuorten maailmaan.
- Vihkon ja muut muistiinpanovälineet
- Toisissa seurakunnissa rippikoululainen hankkii itse vihkon, toisissa sen ostaa seurakunta.
A 4 -kokoon voi hyvin liimata rippikoulussa saatavat monisteet. A 5 -koko on taas
helpompi kuljettaa. Kynän voi varmaan jokainen rippikoululainen hankkia itse.
Unohtelijoille on hyvä hankkia seurakunnan puolesta muutama varakynä.