Teeman "Muut uskonnot" (45 - 90 min) asiasisältö

• Oma luterilainen kirkko
  • Luterilaisuus syntyi 1500-luvulla, kun Martti Luther alkoi kritisoida katolisen kirkon oppeja ja käytäntöjä. Hänen painotuksensa oli siinä, että ihminen pelastuu Jumalan armon avulla ja että opetuksen on perustuttava Raamattuun. Sittemmin katolisen ja luterilaisen kirkon välit ovat oleellisesti tervehtyneet. Yleisesti luterilaisuus on keskitien kristillisyyttä, jossa on vältelty ääri-ilmiöitä. Toisaalta Suomen ev.lut. kirkossa on kovin eri tavoin ajattelevia ihmisiä.
• Muut kristilliset kirkkokunnat 
  • Muut kristilliset kirkkokunnat eivät ole luterilaisille suuri periaatteellinen ongelma. Niitä voidaan pitää yhteisen uskon erilaisina sovelluksina. Afrikkalaisen kristityn pitääkin elää uskoaan todeksi hieman eri tavoin kuin suomalaisten. Ekumenia tarkoittaa pyrkimystä kristittyjen yhteyteen.
• Jehovan todistajat ja mormonit 
  • Jehovan todistajia ja mormoneja ei lueta kristillisiin kirkkokuntiin. Oleellinen ero on esimerkiksi suhtautumisessa Jumalan kolminaisuuteen.
• Muut lännen uskonnot
  • Kristinuskolla on paljon yhteisiä asioita Islamin ja juutalaisuuden kanssa. Monet uskon merkkihenkilöt ovat samoja, mutta suurena erona on se, että kristityt uskovat Jeesuksen olevan Jumalan Poika. Lännen uskontoja yhdistää myös sama lineaarinen aikakäsitys: historialla on alku ja loppu.
• Idän uskonnot
  • Kristinuskolla ja idän uskonnoilla on samoja moraalisia periaatteita, mutta aikakäsitys on erilainen. Idän uskonnoissa se on syklinen, ajat toistuvat yhä uudestaan. Toisin kuin usein luullaan, jatkuvaa jälleensyntymistä ei pidetä hyvänä asiana, vaan pelastuminen on juuri sitä, että tästä kierteestä päästään eroon.
• Voiko muissa uskonnoissa pelastua?
  • Ei ole yhtä ainoaa tapaa suhtautua kristinuskon pohjalta ei-kristillisiin uskontoihin. Toisaalta Jeesus Kristus on jotain ainutlaatuista. Vain hänessä itse Jumala on tullut maan päälle, ja juuri hänen kuolemassaan ja ylösnousemuksessaan on syntynyt sovinto Jumalan ja ihmisten välille. Synnin ja kuoleman valta on voitettu. Toisaalta kristinuskossa ei ole kielletty sitä mahdollisuutta, että ei-kristillistenkin uskontojen tunnustajat voivat pelastua. 
  • Raamatusta voi saada tukea hyvin erilaisille näkemyksille.
    • "Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän. Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla." Apt. 4:12
    • "Ei Jumala hyväksy vanhurskaiksi niitä, jotka vain kuulevat lain sanoja, vaan vanhurskaiksi julistetaan ne, jotka myös noudattavat lakia. Pakanakansatkin, joilla ei ole lakia, saattavat luonnostaan tehdä, mitä laki vaatii. Silloin pakanat, vaikkei heillä lakia olekaan, ovat itse itselleen laki. 
      Näin he osoittavat, että lain vaatimus on kirjoitettu heidän sydämeensä. Siitä todistaa heidän omatuntonsakin, kun heidän ajatuksensa syyttävät tai myös puolustavat heitä." Room. 2: 13 - 15.
    • "Kun kiertelin kaupungilla ja katselin teidän pyhiä paikkojanne, löysin sellaisenkin alttarin, jossa oli kirjoitus: 'Tuntemattomalle jumalalle.' Juuri sitä, mitä te tuntemattanne palvotte, minä teille julistan. Apt. 17: 23 (Paavali Areiopagilla)
• Uskontojen välinen yhteistyö
  • Uskontojen välisen yhteystyön minimi on väkivallan välttäminen. Aina siinä ei ole onnistuttu, mutta hokema siitä, että "minkään muun syyn takia ei ole surmattu niin paljon kuin uskonnon takia" ei ole perusteltavissa historiallisilla tosiasioilla.
  • Arto Köykän kolumni tästä aiheesta
  • 1900-luvun kansanmurhissa kuolleet
  • Joka tapauksessa kristittyjen on syytä tunnustaa, että ei-kristillisissä uskonnoissa on tärkeitä moraalisia arvoja ja että myös ne kertovat ihmisen Jumalan etsinnästä.
• Maailmanuskontojen vuorovaikutuskartta
• Teeman käsittelyä rakennettaessa on syytä katsoa asiasisältöjä myös teemoista
  • Lähetys
  • Maailmanlaajuinen kirkko ja seurakunta

• Teeman "Muut uskonnot" (45 - 90 min) alkusivulle
• Teeman "Muut uskonnot" (45 - 90 min) perustoteutukseen