Evankeliumien syntyprosessi

Jeesuksen elämää ja opetuksia muisteltiin ensin suullisen perimätiedon varassa.
Aika pian Jeesuksen opetuksia koottiin yhteen (ns. Q-lähde) ja kenties myös kirjoitettiin muistiin. Tällaista kirjaa ei kuitenkaan ole onnistuttu löytämään.
Silminnäkijäsukupolven alkaessa kuolla pois syntyi tarve kirjoittaa yhtenäisiä esityksiä Jeesuksen elämästä.
Ensimmäisenä kirjoitettiin Markuksen evankeliumi joskus vuoden 70 tienoilla. Kirjoittajaa ei tunneta. Kirja on neljästä evankeliumista lyhyin. Siitä on sanottu, että se on pitkällä johdannolla varustettu kärsimyshistoria.
Matteus rakensi esityksensä Markuksen varaan. Hän täydensi sitä omilla erityistiedoillaan ja puhekokoelman (Q-lähde) materiaalilla. Kirja syntyi luultavasti jossain Syyriassa 80-luvulla j.Kr.
Luukkaan evankeliumin synty muistuttaa Matteuksen evankeliumin vaiheita. Myös hän täydensi Markuksen esitystä omilla erityistiedoillaan ja puhekokoelman (Q-lähde) materiaalilla. Tämäkin tapahtui 80-luvulla j.Kr.
Johanneksen evankeliumi poikkeaa oleellisesti kolmesta muusta ns. synoptisesta evankeliumista. Ei ole varmaa tietoa siitä, kuinka paljon Johanneksen kirjoittaja tunsi muita evankeliumeja, mutta joka tapauksessa hänen esitystyylinsä on omintakeinen. Kirja on syntynyt todennäköisesti Syyriassa ensimmäisen vuosisadan lopulla. Kirjoittajaa ei tunneta, mutta luultavasti kirjan synty liittyy jonkun Johannes-nimisen miehen lähipiiriin.