Elävän ravinnon syöjä: 
Elävän ravinnon syöjä noudattaa elämäntapaohjelmaa, jossa korostuu ihmisen oma vastuu terveyden ja elämänilon ylläpitämisestä. Hän noudattaa tuorekasvisruokavaliota. Ruokaa ei kuumenneta lainkaan ja vain tiettyjä ruoka-aineita yhdistetään samaan ateriaan. Ravinto valmistetaan pääasiassa liottamalla, idättämällä, versottamalla ja maitohapattamalla. Ruokavalio on hunajaa lukuun ottamatta vegaaninen. Elävän ravinnon syöjä ei kuitenkaan tarkkaile välttämättä muuta kuluttamistaan.

Fennovegaani
Vegaanius sovelletaan Suomen oloihin ja käytetään enemmän lähialueiden kasviperäisiä tuotteita.

Freegani:
Tuotteiden koostumus ei ole freeganille tärkeintä, vaan niiden käyttämisen tai käyttämättä jättämisen ekologiset ja eettiset seurausvaikutukset. Freegani ei osta eläinperäisiä tuotteita, mutta voi hyödyntää sellaisia eläinperäisiä tuotteita, joiden kuluttaminen ei tue taloudellisesti eläinten riistoa ja joiden hyödyntäminen on ekologisesti järkevää. Freegani voi esimerkiksi syödä löytämiään eläinperäisiä ruokia, jotka menisivät muuten hukkaan, tai pukeutua löytämäänsä nahkatakkiin. Freegani ei ole siis välttämättä kasvissyöjä.

Fruitariaani:
Fruitariaani ei syö lainkaan eläinperäisiä tuotteita. Fruitariaani suhtautuu kasveihinkin kunnioituksella ja antaa niiden elää koko elämänkulkunsa loppuun. Fruitariaani syö vain kasvien satoa, kuten hedelmiä, marjoja ja viljoja, joten hänen ruokavalionsa on samalla vegaaninen. Ruokavalioon kuuluvat myös eräiden vihannesten "hedelmät", kuten tomaatti, paprika, herne ja kurkku. Esimerkiksi juurekset eivät kuulu ruokavalioon, koska niiden hyödyntäminen aiheuttaisi kasveille kuoleman.

Lakto-ovovegetaristi tai ovolaktovegetaristi:
Ruoassa ei lihaa ja kalaa, mutta kylläkin maitotuotteita ja kananmunia. Lakto-ovovegetaristi ei välttämättä harkitse muiden kuin elintarvikkeiden kulutusta.

Laktovegetaristi:
Ruoassa ei kananmunia, lihaa ja kalaa, vain kasvikunnantuotteita ja maitotuotteita. Lakto- ja lakto-ovovegetaristit ovat kasvissyöjistä runsaslukuisimmat. Laktovegetaristikaan ei rajoita välttämättä muuta kuluttamistaan.

Makrobiootikko:
Makrobiootikko ei ole kasvissyöjä, sillä hän saattaa syödä esimerkiksi kalaa. Ruokavaliossa vältetään kuitenkin pääsääntöisesti eläinperäisiä aineksia. Ruoka-aineet jaetaan kahteen ryhmään sen mukaan, edustavatko ne Jin- vai Jang-voimaa. Ateriat koostetaan näiden ryhmien väliseen tasapainoon pyrkien ja samalla paikalliset olosuhteet huomioiden.Keitetty vilja on makrobioottisen näkemyksen mukaan tasapainoisin ravinto ihmiselle. Se onkin makrobioottisen ruokavalion perusta. Makrobiootikko syö myös kiehautettuja vihanneksia, juureksia, palkokasveja ja leviä sekä joskus myös siemeniä, pähkinöitä ja hedelmiä. Makrobiootikko suosii paikallisia luonnontuotteita ja välttää teollisesti valmistettuja tai kemiallisesti käsiteltyjä tuotteita.Makrobiootikon tehtävänä on löytää itselleen parhaiten sopiva elämäntapa ja makrobioottinen ruokavalio.

Vegaani:
Vältetään kaikkia tuotteita, joissa on eläinperäisiä aineksia tai joiden tuottamisessa on loukattu eläinten oikeuksia elämään, hyvinvointiin ja vapauteen.Vegaanit eivät siis syö mm. kananmunia, maitoa, lihaa, kalaa, hunajaa, liivatetta ja eläinperäisiä lisäaineita. Vegaanit syövät vihanneksia, juureksia, palkokasveja, viljatuotteita, sieniä, marjoja, hedelmiä, pähkinöitä ja siemeniä. Vegaanit välttävät myöskin esim. nahkaa, villaa ja eläimillä testattuja tuotteita. Vegaanius on elämäntapa, jossa kaikki kulutusvalinnat harkitaan tarkasti, ei siis pelkästään ruokavalio.Vegaani ei ole välttämättä aktiivinen eläinoikeustaistelija muuten kuin kulutusvalintojensa kautta.