Elävän ravinnon syöjä:
Elävän ravinnon syöjä noudattaa elämäntapaohjelmaa, jossa korostuu ihmisen
oma vastuu terveyden ja elämänilon ylläpitämisestä. Hän noudattaa
tuorekasvisruokavaliota. Ruokaa ei kuumenneta lainkaan ja vain tiettyjä
ruoka-aineita yhdistetään samaan ateriaan. Ravinto valmistetaan pääasiassa
liottamalla, idättämällä, versottamalla ja maitohapattamalla. Ruokavalio on
hunajaa lukuun ottamatta vegaaninen. Elävän ravinnon syöjä ei kuitenkaan
tarkkaile välttämättä muuta kuluttamistaan.
Fennovegaani:
Vegaanius sovelletaan Suomen oloihin ja käytetään enemmän lähialueiden
kasviperäisiä tuotteita.
Freegani:
Tuotteiden koostumus ei ole freeganille tärkeintä,
vaan niiden käyttämisen tai käyttämättä jättämisen ekologiset ja
eettiset seurausvaikutukset. Freegani ei osta eläinperäisiä tuotteita, mutta
voi hyödyntää sellaisia eläinperäisiä tuotteita, joiden kuluttaminen ei
tue taloudellisesti eläinten riistoa ja joiden hyödyntäminen on ekologisesti
järkevää. Freegani voi esimerkiksi syödä löytämiään eläinperäisiä
ruokia, jotka menisivät muuten hukkaan, tai pukeutua löytämäänsä
nahkatakkiin. Freegani ei ole siis välttämättä kasvissyöjä.
Fruitariaani:
Fruitariaani ei syö lainkaan eläinperäisiä tuotteita. Fruitariaani suhtautuu
kasveihinkin kunnioituksella ja antaa niiden elää koko elämänkulkunsa
loppuun. Fruitariaani syö vain kasvien satoa, kuten hedelmiä, marjoja ja
viljoja, joten hänen ruokavalionsa on samalla vegaaninen. Ruokavalioon kuuluvat
myös eräiden vihannesten "hedelmät", kuten tomaatti, paprika, herne
ja kurkku. Esimerkiksi juurekset eivät kuulu ruokavalioon, koska niiden hyödyntäminen
aiheuttaisi kasveille kuoleman.
Lakto-ovovegetaristi
tai ovolaktovegetaristi:
Ruoassa ei lihaa ja kalaa, mutta kylläkin
maitotuotteita ja kananmunia. Lakto-ovovegetaristi ei välttämättä harkitse
muiden kuin elintarvikkeiden kulutusta.
Laktovegetaristi:
Ruoassa ei kananmunia, lihaa ja kalaa, vain kasvikunnantuotteita ja
maitotuotteita. Lakto- ja lakto-ovovegetaristit ovat kasvissyöjistä
runsaslukuisimmat. Laktovegetaristikaan ei rajoita välttämättä muuta
kuluttamistaan.
Makrobiootikko:
Makrobiootikko ei ole kasvissyöjä, sillä
hän saattaa syödä esimerkiksi kalaa. Ruokavaliossa vältetään kuitenkin pääsääntöisesti
eläinperäisiä aineksia. Ruoka-aineet
jaetaan kahteen ryhmään sen mukaan, edustavatko ne Jin- vai Jang-voimaa.
Ateriat koostetaan näiden ryhmien väliseen tasapainoon pyrkien ja samalla
paikalliset olosuhteet huomioiden.Keitetty vilja on makrobioottisen näkemyksen
mukaan tasapainoisin ravinto ihmiselle. Se onkin makrobioottisen ruokavalion
perusta. Makrobiootikko syö myös kiehautettuja vihanneksia, juureksia,
palkokasveja ja leviä sekä joskus myös siemeniä, pähkinöitä ja hedelmiä.
Makrobiootikko suosii paikallisia luonnontuotteita ja välttää teollisesti
valmistettuja tai kemiallisesti käsiteltyjä tuotteita.Makrobiootikon tehtävänä
on löytää itselleen parhaiten sopiva elämäntapa ja makrobioottinen
ruokavalio.
Vegaani:
Vältetään kaikkia tuotteita, joissa on eläinperäisiä aineksia tai joiden
tuottamisessa on loukattu eläinten oikeuksia elämään, hyvinvointiin ja
vapauteen.Vegaanit eivät siis syö mm. kananmunia, maitoa, lihaa, kalaa,
hunajaa, liivatetta ja eläinperäisiä lisäaineita. Vegaanit syövät
vihanneksia, juureksia, palkokasveja, viljatuotteita, sieniä, marjoja, hedelmiä,
pähkinöitä ja siemeniä. Vegaanit välttävät myöskin esim. nahkaa, villaa
ja eläimillä testattuja tuotteita. Vegaanius on elämäntapa, jossa kaikki
kulutusvalinnat harkitaan tarkasti, ei siis pelkästään ruokavalio.Vegaani ei
ole välttämättä aktiivinen eläinoikeustaistelija muuten kuin
kulutusvalintojensa kautta.