Teeman "Ehtoollinen" (45 - 90 min) perustoteutus

• Pedagoginen lähtökohta: 
  • Sakramentti-sanan viittaa alkuaan salaisuuteen, ja salaisuutta on mahdotonta opettaa perinteisessä luokkaopetuksessa. Rippikoululaisia ei myöskään auta sanalliset selitykset. Juuri tässä aiheessa olisi päästävä kokemusten tasolle vaikkapa näin
• Pohjustus 
  • Ehtoollisopetus alkaa jo kirkkokäyntien aikana, kun totutellaan alttarille tulemiseen ja ehkä ehtoollisenviettoonkin.

• Toteutus iltapalan yhteydessä

  • Teeman käsittely liitetään iltapalan yhteyteen. Jo poikkeuksellinen ajankohta luo tunnetta erityisyydestä.

  • Valmistelut

    • Osa rippikoululaisista koristelee ateriatilan.
    • Osa on mukana ruoanlaitossa ja kattauksessa. Emännän kanssa neuvotellaan, mitä juhlapöytä sisältää.

  • Johdattelu

    • Opettajat mukaan lukien isoset kertovat tarinoita siitä, kuinka ystävä on lähtenyt toisaalle. Samalla muistellaan sitä, kuinka vietettiin läksiäisiä tai muuten viimeistä yhteistä iltaa tai päivää.

    • Kerrotaan siitä, millaisia ohjeita Jeesus antoi viimeisen illan viettämiseksi Luuk. 22: 7 - 13.

  • Siirrytään koristeltuun ruokailutilaan, jossa soi meditatiivinen musiikki

    • Nautitaan tavallista parempi iltapala niin, että siinä on juhlan tuntu. Ei mitenkään selitetä, että ateriatarpeet jotenkin vastaisivat Jeesuksen ja hänen oppilaidensa ateriatarpeita, koska ne eivät kuitenkaan vastaa. Riittää, että syntyy mielleyhtymä yhteisestä ateriasta.

    • Rippikoululaisille kerrotaan, miten Jeesuksen ja hänen oppilaidensa yhteinen ateria eteni. Voidaan lukea raamatunteksti Luuk. 22: 14 - 20, tai hyvä kertoja osaa kuvailla tapahtumat vapain sanoin.

    • Käydään opetuskeskustelu, jossa otetaan esille tärkeimmät ehtoolliseen liittyvät asiat.

• Teeman "Ehtoollinen" muuhun virikemateriaaliin