Teeman "Jumalanpalveluselämä" asiasisältö

• Kerrotaan jumalanpalveluksen syntyhistoriasta
  • Alkukirkon viikoittaiseksi kokoontumispäiväksi valittiin sunnuntai, koska se oli Jeesuksen ylösnousemuksen päivä. Eräänlaisilla nyyttikesteillä aterioitiin, laulettiin, autettiin köyhiä, rukoiltiin, luettiin pyhiä tekstejä ja saatiin opetusta. Tapahtuman keskuksena oli ehtoollisenvietto.
• Seurakunnan yhteiseen jumalanpalveluselämään osallistuminen
  • Rippikoululaiset tuntevat osallistuvansa jumalanpalvelukseen ilman, että ovat vain passiivisia seuraajia.
  • Vastuutehtävät ovat erinomaisia, mutta osallistumisen tunne ei välttämättä synny vain niistä. Mukana olemisen kokemus perustuu myös siihen, että virret ja laulut ovat tuttuja, rukoukset tuntuvat omilta ja saarnassa puhutaan ymmärrettävästi elämän tärkeistä asioista.
  • Paperilappujen täytteleminen ja kirjallinen havainnointi eivät kuulu jumalanpalvelukseen. Eivät aikuisetkaan tule kynän ja paperin kanssa kirkkoon.
  • Hyvään kirkkomatkaan kuuluvat myös kirkkokahvit (tai -mehut) ja muu yhdessäolo.
  • Kerrotaan, millaista jumalanpalvelusta kutsutaan messuksi.
  • Ehtoollisenvietto on suositeltavaa jo rippikoulun aikana.
  • Uskoa ilmaistaan myös symboleilla ja sanattomilla eleillä.
• Kirkolliset toimitukset
  • Myös kirkolliset toimitukset ovat eräänlaisia jumalanpalveluksia.
  • Rippikoululaiset saavat kokemuksia kasteesta, avioliittoon vihkimisestä ja hautaan siunaamisesta.
• Kirkkorakennus
  • Huolehditaan siitä, että seurakunnan kirkot, muut tilat ja niihin liittyvä kirkkosymboliikka tulevat tutuiksi.
• Kirkollinen kalenteri ja kirkkovuosi
  • Kirkkovuosi on oleellinen osa rippikoulua.
• Leirijakson hartauselämä ja jumalanpalvelukset
  • Leiripäivät rakentuvat säännöllisen hiljentymisen, jumalanpalvelusten, hetkipalvelusten ja hartaushetkien varaan.
• Konfirmaatio
  • Konfirmaatio kokoaa rippikoulun yhteisen elämän ja sen jumalanpalvelukset

• Teeman "Jumalanpalveluselämä perustoteutukseen