TEEMAKOKONAISUUS "JUMALANPALVELUS JA SAKRAMENTIT" (2 - 4 h) asiasisältö

• Kaste on rippikoulun lähtökohta tai päämäärä
  • Kaste perustuu Jeesuksen käskyyn. Se on ehtoollisen ohella kirkon toinen sakramentti eli pyhä toimitus.
  • Kasteessa tullaan seurakunnan ja kirkon jäseneksi ja Jeesuksen opetuslapseksi ja saadaan synnit anteeksi. Se ei ole nimenantotilaisuus, vaikka siinä kutsutaan nimeltä mainiten Jumalan valtakunnan perilliseksi.
  • Kaikki suuret kirkkokunnat ovat aina kastaneet lapsia. 
  • Samalla on muistettava, että kaiken aikaa kastetaan myös aikuisia, esim. rippikoulun yhteydessä.
  • Kastekaavan voi tutustua vaikkapa virsikirjan loppusivuilta.
  • Kastettavalla lapsella pitää olla 1 - 3 etunimeä ja vähintään kaksi kummia. Myös aikuinen kastettava tarvitsee kummit.
  • Jokainen kristitty voi tarvittaessa toimittaa hätäkasteen kuolemaisillaan olevalle lapselle, kun pappia ei ole saatavilla.
  • Kasteessa lahjoitettu Jumalan armo seuraa ihmistä koko elämän (katso Katekismus). Siihen voi aina palata ja aloittaa kaiken alusta. Rippikoulun tarkoituksena on antaa kastetuille kristinuskon opetust
• Monipuolinen jumalanpalveluselämä on rippikoulun ydintä
  • Alkukirkon viikoittaiseksi kokoontumispäiväksi valittiin sunnuntai, koska se oli Jeesuksen ylösnousemuksen päivä. Eräänlaisilla nyyttikesteillä aterioitiin, laulettiin, autettiin köyhiä, rukoiltiin, luettiin pyhiä tekstejä ja saatiin opetusta. Tapahtuman keskuksena oli ehtoollisenvietto.
  • Seurakunnan yhteiseen jumalanpalveluselämään osallistuminen
    • Rippikoululaiset tuntevat osallistuvansa jumalanpalvelukseen ilman, että ovat vain passiivisia seuraajia.
    • Kerrotaan, millaista jumalanpalvelusta kutsutaan messuksi.
    • Ehtoollisenvietto on suositeltavaa jo rippikoulun aikana.
    • Uskoa ilmaistaan myös symboleilla ja sanattomilla eleillä.
    • Rippikoululaiset saavat kokemuksia kasteesta, avioliittoon vihkimisestä ja hautaan siunaamisesta.
  • Huolehditaan siitä, että seurakunnan kirkot, muut tilat ja niihin liittyvä kirkkosymboliikka tulevat tutuiksi.
  • Kirkkovuosi on oleellinen osa rippikoulua.
  • Leiripäivät rakentuvat säännöllisen hiljentymisen, jumalanpalvelusten, hetkipalvelusten ja hartaushetkien varaan.
• Ehtoollinen osana rippikoulun jumalanpalveluselämää
  • Ennen ehtoollisopetusta on harkittava, mihin kohtaan rippikoulua ehtoollisopetus sijoitetaan
    • RKS 2017 suosittelee ehtoollisen viettämistä jo rippikoulun aikana.
  • Ehtoollisen periaatteellinen puoli
    • Yhteiset ateriat ovat oleellinen osa evankeliumeissa kuvattua elämää.
    • Ainutlaatuisen tärkeä oli se Golgatan tapahtumia edeltävä ilta, jolloin Jeesus asetti ehtoollisen.
    • Jeesuksen ensimmäisten oppilaiden tavoin mekin saamme kokea ehtoollispöydässä yhteyttä ja anteeksiantoa (katso Katekismus).
    • Ehtoollisessa Jumala todella tulee meidän luoksemme. Luterilaisen käsityksen mukaan ehtoollisen leipä ja viini eivät vain merkitse, vaan ne ovat (katso Katekismus) Jeesuksen ruumis ja veri:
      • "Tämä on meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen ruumis (sinun puolestasi annettu)".
      • "Tämä on meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen veri (sinun puolestasi vuodatettu)."
    • Ehtoollinen on kasteen ohella kirkkomme toinen sakramentti. Se on lahja jolla Jumala vahvistaa meidän uskoamme.
  • Käytännöllinen puoli: kerrotaan varsinkin oman seurakunnan tavoista

• Lisää asiasisältöä teemoissa
  • Kaste ja kummius 
  • Ehtoollinen  
  • Jumalanpalveluselämä